Nestori Reponen, laulun esikuva

Juha Vainio esitti vuonna 1982 Syksyn sävelessä samana vuonna tekemänsä laulun Vanhoja poikia viiksekkäitä. Laulussa kerrottiin Saimaan saaressa asuvasta Nestori Miikkulaisesta, joka oli jäänyt vanhaksi pojaksi. Miikkulaisella oli kyllä ollut morsian, mutta "maailma houkutti pois morsion".

Nestorilla oli kohtalotoveri, vanha norppauros, joka ei myöskään ollut löytänyt kumppania. Kohtalotoverit tapasivat toisiaan rannalla, kun Miikkulainen soitteli torppansa rappusilla huuliharppua ja norppa tuli lepokivelleen kuuntelemaan.

Laulun surumielinen päätelmä on, että kummastakin taitaa tulla sukunsa viimeinen. "Suuri Saimaa mut sata on  hylkeitä vaan".

Laulun Nestori Miikkulaisella oli esikuva, Puumalan Lintusalossa asunut Nestori Reponen (1912 - 1982). Vainio ei häntä koskaan tavannut. Idean välittäjänä toimi toimittaja Veikko Kilkki, joka on kertonut monissa kirjoissa, miten hän tämän esikuvan Puumalan Lintusalossa tapasi ja miten ja miksi hän tarinan Vainiolle välitti.

Nestori Reponen nuorena.

Toimittajat tulivat tekemään juttua kelirikosta


Kilkki tuli Lintusaloon 1970-luvun alussa helikopterilla toimittajaporukassa, jonka tarkoitus oli tehdä juttua saarelaisten tukalasta asemasta kelirikkoaikana.

Kutsujana oli Lintusalon eteläosassa Maunolan kylässä asunut maanviljelijä ja kunnanvaltuutettu Tauno Kiljunen. Tämä oli valittu valtuustoon hankkimaan tietä Lintusaloon.

Traktorin peräkärryssä Nestorin mökille


Toimittajat viihtyivät useita päiviä Kiljusen tilalla Alatalossa. Jossain vaiheessa hän sitten pakkasi toimittajat traktorin peräkärryyn ja vei heidät Nestorin mökkiin saaren pohjoispäähän, Lintusalon kylään.
Nestori Reponen tulossa verkkojen laskusta.

Tällä reissulla Kilkki sitten tapasi Nestorin ja kuuli hänen tarinansa.

Kilkki kirjoitti Vainiolle


Kului kuitenkin kymmenkunta vuotta, ennen kuin Kilkki keksi, että tarinasta voisi syntyä hyvä laulu norpan suojelun puolesta. Siksi hän kirjoitti kirjeen Juha Vainiolle, joka kirjeen ensin hylättyään innostuikin asiasta.

Tarina kerrottu monissa kirjoissa


Tässä esittämäni tiedot olen saanut osin Kilkin kirjoituksista mutta myös Tauno Kiljuselta, joka muistaa varsin hyvin, miten kaikki saaressa tapahtui.

Kilkin versioita voi lukea ainakin kirjoista Suloinen Savonmaa (toim. Ritva Koivukoski), WSOY 1998 ja Lintuiset saaret, kyläkirja Lintusalosta ja lähisaarista (toim. Ulla Pötsönen) 2002.

Tarina on kerrottu myös Juha Vainion elämäkerrassa, Reijo Ikävalkon kirjoittamassa Täyttä elämää - Junnu - Kotkan poikii ilman siipii (1998). Kirjassa oleva tarina on julkaistu myös Saimaan norppaklubin sivuilla.Kilkki on tämän yhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja.

Miikkulainen-sukunimen Vainio otti hyvältä ystävältään, kotkalaiselta jalkapallovalmentajalta, joka oli myös Nestori.

Ylen Elävässä Arkistossa Nestorin haastattelu

1.3.2014
Ylen Elävässä Arkistossa on vihdoin julkaistu Veikko Kilkin dokumentti vuodelta 1971, jossa haastatellaan lintusalolaisia kelirikon aiheuttamista ongelmista. Yksi hauska haastattelupätkä on Nestorista.


Nestorin kierroksia ja 100-vuotistapahtuma


Nestori Reponen oli värikäs persoona ja hyvin lahjakas monissa asioissa. Järjestän heinäkuisin Lintusalon kylässä joka sunnuntai klo 13-14.30 Nestorin kierroksia, joissa kerron paitsi laulun syntyhistorian, kyläläisiltä kuulemiani tarinoita Nestorista. Kierrämme samalla Nestorin tärkeät paikat noin 3 km kävelylenkillä.

Tuleva kesä on aivan erityinen, sillä Nestorin syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta. Koska koko kevään remontissa olleesta vanhasta kauniista kivinavetastamme valmistuu kuin tilauksesta kesään mennessä Takkatupa, järjestämme siellä Nestori 100 vuotta -tapahtuman Nestorin syntymäpäivänä 30.6. klo 18. Se sattuu vielä lauantaiksi.

Saaristomme harrastajateatteri Saaristoryhmä teki muutama vuosi sitten Nestorista reilun puolen tunnin esityksen, jota ei ole esitetty vähään aikaan. Ryhmä innostui tulemaan esittämään esityksensä Nestori-tapahtumaamme, joten sen voivat nyt nähdä nekin, jotka eivät sitä aiemmin ole nähneet.

Olisi hauskaa, jos tapahtumaan tulisi Nestoria muistelemaan mahdollisimman moni niistä, jotka Nestorin aikoinaan tunsivat. Vielä on paljon sellaisia tarinoita, joita en esimerkiksi minä ole kuullut. Ehdin kyllä tavata Nestorin useammankin kerran, mutta olin siihen aikaan nuori kaupunkilaislikka, jota Nestori selvästi vierasti.

Tarinoita hänestä kuulin jo silloin etenkin anopiltani.

Lintusalossa 13.4.2012

Riitta Viialainen
Nestorinrannan emäntä



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti